okei, nyt alkaa jo olla vaikee muistaa juttui, tää on kyllä yks kirous tää mun laiskuus.. ;)
Mä nyt käyn tän vähän ripeemmin, eli oltiin kentällä, pyörittiin vähän, oltiin tosi väsyneitä ja jutut oli kans sen mukaisia boardausta odotellessa, ja buum, vihdoin koneeseen. Lento caticlaniin oli -en nyt keksi parempaakaan ilmaisua- hankala. Ainakin nukkumismielessä. Meil oli tosiaan unirytmi täysin sekasin, ja täs konees oli jalkatilaa tarpeeks ehkä sellaselle 5-vuotiaalle. Mutta sammuminen ei kato paikkaa eikä tilaa, ja lento tuntuikin yllättävän lyhyeltä, kun on virta pois.
Sitten pitikin jo heräillä ja vaihtaa toiseen koneeseen (mä olin ihan varma et meil olis joku käsin veivattava potkurikone tai vastaava), ja uudestaan baggage droppiin, ja taas sama rumba. Nää oli vielä helkutisti tarkempia täällä päässä, matkustajilta otettiin jopa body weight eli paino ylös! Tsori hei, sä painat 2 kiloo yli painorajan, käyppäs kakalla tai pienellä lenkillä xD. Mut joo vitsit sikseen, ei nimittäin ollu hirveen hupaisaa selvittää checkkauksessa UUDESTAAN "sir, why do you have two pieces of hand luggage"... Taas kärsittiin univajareissa, kun lentokenttätyöntekijät pohti, että mitäs nyt tehään, kun "airport policy"sta ei saa joustaa.. Tulos: täytyy chekata myös toinen laukuista, ja tunkea sisältö jäljelle jääneeseen yhteen kassiin ja matkakumppanien kasseihin (ja tämähän ei ole sama asia, kuin että ottais vaan se saman painoisen laukun, kun sen painon jakaa kolmeen eri laukkuun). Pakko myöntää, et Henri selvis kyllä aika hyvin koko rumbasta ottaen huomioon, et se ois voinu joutua joko jättämään kamansa lentokentille tai maksamaan hyvin suolaiset sakot ylipainosta, nyt ei tullu "kuin" yhteensä 6 tuntia selvittelyä ja noin 20 € sakkoa. Paskanjauhaminen on tärkeä taito. ;)
Sitten, se Boracayn kone. Ei ollut sentään käsin veivattava, mut potkurikonehan se oli, sellanen kunnon safarilennokki, mitä näkee leffoissa. Ihan siisti se kyllä oli, ja lentoemot järkkäs jopa jonkun pikku pelinkin asiakkaiden kesken, mut mitään välipaloja ei esim ollut (oltiin syöty viimeks bangkokissa yli 9 tuntia aikasemmin, ni joku leipänen tai ees mehu ois ollu ihan kiva) ja tuskin löyty vessaakaan. Mut lento kesti vaan tunnin, ja maisemat oli aika upeet, varsinkin Boracayn yli lennettäessä. Laskeutuminen tapahtui maailman pienimmälle kentälle (JA KIITORADALLE) oikeen kunnon tömähdyksen kera. Rata ei ois vissii riittäny smoothiin laskeutumiseen, ni piti sit räsähtää niin kovaa, et potkurit meinas irtoo.
Lentokenttä on valehtelematta suunnillee Siwan kokoinen rakennus, jossa oli yks turistitiski, ja yks laukkuhihna (Ivalollakin on isompi lentokenttä), eikä mitään chekkauksia, vaan hihnalta suoraan ulos, jossa oven eessä ootteli tricyclejä ja takseja. Ën oo koskaan päässy koneesta ulos ja kentältä pihalle noin nopeesti, meni ehkä 10 minuuttia, et istuttiin tricyclessä.
Matkattiin kentältä ensin satamaan, jossa maksettiin kaiken maailman liput laput ja "environmental fee"t (jota ne tyrkyttää täällä joka mestassa) enneku päästiin Boracaylle vievään botskiin. Tässä vaiheessa alko jo tuntua lomalta, kun ympärillä ei ollut muutakun palmuja, turkooseinta vettä, mitä oon ikinä nähny, ja ruskettuneita (lue:lähes mustia, jes!), hymyileviä paikallisia. Päästiin lyhyen veneretken jälkeen Boracaylle johonkin sataman tapaseen, ja yritettiin saada kyyti kämpille (oltiin siis vuokrattu asunto täältä, Boracayhouse, 40€/vrk eli 10 eugenii per nuppi), mut ongelma oli ettei meillä ollut kunnon osotetta, täällä kun niitä ei oikeen käytetä. Meillä ei myöskään ollut niitä ajo-ohjeita eikä talon caretakerin numeroa, vaikka ne oli neuvottu ottamaan ylös, koska sankarini meili oli suljettu, ja tämä oli tietysti ainoa dokumentti mitä hän ei tulostanut tai lähettänyt mun meiliin. Taas kerran niitä jes-hetkiä... Mut onneks meil kävi maailman paras munkki, kun tiedettiin suunnilleen missä holleilla meijän asunnon piti olla ja löydettiin ihan sattumalta oikee talo ekalla veikkauksella! Meijän taksikuskiki oli ihan et "wau, so lucky!" :D.
Meijän asunto on selasen kivan kakskerroksisen talon alakerrassa suht korkeella mäellä, jonne moottoriajoneuvotkaan ei pysty ajaa, eli joudutaan kävellä aina semmonen superjyrkkä mäki. Hyvää treeniä pyllylle ja pohkeille ainaki :D
Vielä yks kämmi (ei kuitenkaa meijän puolesta) oli et caretaker Rey ei ollut saanu mitään varmistusta omistajilta ja se ei tiennyt et me oltiin tulossa. Soitettiin sille vahingossa kirkkoon (täällä ihmiset käy kirkossa sunnuntaisin(: ) ja se oli ihan et ei tienny meist mitää, tuli hirveel kiireellä ja alko vast siivoomaan kämppää. Tää ei kuitenkaa ollu mikää paha kämmi, ja sitku se oli valmis ni se lähti meijän kanssa keskustaan ja opasti missä mitäkin on. Meijä talo on Bulabug beachillä, mikä on lähinnä purje- ja leijalautailuun (wonder why we're here..) ja keskusta ruoka- ja vaatekauppoineen (D'mall-ostoskadut ja rantakatu) on White beachilla, joka on muuten ränkätty monesti maailman parhaimmaksi rannaksi. Alkupäivät mentiin aina tricyclellä, noin 60 pisoa suunta, mut ton matkan voi hyvin kävellä, se on maksimissaan 1,5 kilsaa.
Tällä ollaan siis nyt asusteltu, ei muuta kuin chillailua, päivisin ollaan oltu biitsillä tai riippukeinuissa nokosilla, sit vähän siellä White beachin turistialueella kattelemassa mestoja, viikonloppuna aateltiin mennä tsekkaamaan iltameininkejä, ainakin eilen siellä oli jo jotain ohjelmaa, esim. tulishow'ita ja livelauluesiintymisiä rafloissa. Päivistä tai kellonajoista ei oo tietookaan, hyvä et muistetaan mikä kuukausi on menossa. Hintataso on täällä joissain asioissa vähän halvempi kuin Bangkokissa, mutta ruoka on yleisesti kalliimpaa, ja rupee olemaan vähän hankalaa pitää opittua sniiduilu yllä, varsinkin kun yleensä halpa on meinaa huonompaa.. Ruokakaupat on esimerkiksi tosi kalliita, eli kannattaa suosia pienempiä kojuja, joissa voi tinkiä, ja tuore marketteja, suureks osaks ollaan kyllä sorruttu käymään isommassa ruokakaupassa.. Ai nii ja Miko on ku rapu, Mellu on tosi ruskee (ne oli yhtenä päivänä white beachillä ihan aamusta ja tässä tulos :D) mä alotin toissapäivänä leijalautatunnit ja Henri on varmaan auringolle allerginen. Mä naarmutin eilen mun polven leijaharkoissa, ja sit mun jalkoihin ui meduusa tai joku, ja se onnellisesti poltti mua mun jaloista ja siitä naarmusta, eli tunnit jäi eilen vähän lyhyeen (ei, kenenkään ei tarvinnut kusta mun päälle, vaan sitruuna tms. toimii kuulemma yhtä hyvin.. sattuku ite prkl, mut kai se toimi, ainakin turvotus väheni). En oo viel päässy harjottelee laudan kanssa, ja tänään oisin varmaa päässy mut ei oo tuulta:(
Meillä ei ole telkkaria, joten iltasin me jauhetaan shaibaa, suunitellaan seuraavaa päivää tai katellaan gekkoja, jotka saalistaa meijän katossa. Gekot on kyl ihan parhaita, ne syö kaikkii kusipäähyttysiä yms. ötöjä ja niitä on hauska seurata hammokissa maaten. Meil on jopa yks megaiso jättogekko "Faija", joka on kyl aika ujo ja on yleensä piilossa ku tullaa kotiin. Se on varmaan epävarma sen koosta..
Ainii joo, eka yö oli muuten aika mielenkiintonen mulla ja Henrillä: meijän huoneessa ei oo valmiina hyttysverkkoo, joten kiinnitettiin meijän oma verkko katossa jesarilla kiinni olevaan koukkuun. Illalla oltiin just puhuttu siitä, et meijän verkko on vähän pieni, ja mua ahdisti, jos joku örrimörri tulis vaik lattian läpi (meil on sellane sälekaihdinbambulattia, jossa on välil isojaki reikiä), kun yöllä heräsin siihen et joku hyökkäs mun kimppuun katosta. Sain ihan hirveen slaagin ja heitin kiemurtelevan kusipään lattialle, kun Henri heräs mun kiljumiseen ja sai kans pahan slaagin. Sit meil oli hirvee paniikinsekanen välikohtaus, kun pilkkopimeessä kumpikaa ei nähny mitää ja Henri luuli et sängys oli viel jotai, mikä sai mut huutaa viel kovempaa (kuulostin kulemma siltä et joku söis mua elävältä). Se on kiva tunne herää siihen, et säikähtää ja varmasti viel kivempi tunne, kun vieressä joku huutaa elämänsä hädässä. Meni hetki ennenku uskallettiin alkaa taas nukkuu, ja kumpikaa ei aluks ees uskaltanu kattoo sängyn alle, jos siel vaik oliskin viel joku.. Ei kuitenkaa löydetty huoneest ku pieni torakka (huomatkaa mun välinpitämättömyys :D) ja laitettiin irronnu hyttysverkko takas kattoon. Henri oli vieläki iha shaky ku alettiin nukkuu, olin kuulemma järkyttäny sitä selkäytimeen saakka. :D Sit viel joku naapurin kissa (?) tuli vierailulle yöllä ni oltiin ihan kakat housussa et mikä toi ääni on!!! Yöllä selvis, et meijän verkko oli vaa tippunu mun päähän (ku se tippu uudestaan) ja sit unensekasena olin kuvitellu et siin ois joku crazy gekkoman kyydissä. Aina pitäs siis ajatella jotain rauhallista ennenkun menee nukkumaan, ni vältytään vastaavilta panikoitumisilta..
PS. Tukkikaksikosta ei muuten heränny kumpikaan, vaik mun huuto kuulu varmaa Manilaan asti.
Oiskohan tossa nyt suurpiirteisesti kaikki, saatan sitten lisäillä jotain, jos jotain tosi tärkeetä jäi :P Pitäs varmaan päivittää useemmin, mut pelkkä riippumatossa kiikkuminen on täällä paljon parempaa tekemistä ku netissä roikkuminen, ni ymmärrätte varmaan ettei aina jaksa :D Yritän saada nyt kuvia kehiin, niin näätte ite;)
PPS. White beach on ihana. Kirkkaampaa vettä ei oo ees Suomen kraanassa, ja hiekka on täällä oikeesti valkosta ku lumi! Ja rannat on tosi matalia täällä. Mut päivisin on kuumaa ku uunissa, ja aurinko ihan hemmetin kirkas, kun ei oo pilviä. Joku päivä ois tarkotus lähtee tutkimaan saarta botskiretkellä :)
Over and outs.
kylläpä kuulostaa rankalta toi riippukeinussa makoilu :D täällä sataa ja on kylmä ku perkeleessä.
VastaaPoistaIhanaa Mia! Superjuttuja! :) Nautinnollisia hetkiä! Terkut koko poppoolle!
VastaaPoistat. Jaana, Virttiksen mutsi
Superhyperjuttuja, naureskelin itsekseni ja aattelin lämmöllä teitä! Varokaaha ettei tuu "jättikaloja" tai muita verenimijöitä siellä merellä vastaan, ja varsinkin noita "myrkky suhun" ilakoivia pikkueliöitä! Aurinkokin voi olla aikas häikäilemätön. Turinoiha taas lisää, et tiejetään, miten siel hurisee! syyssateisin terveisin äitee
VastaaPoista@Tina: juurikin ollaan mietitty et joko siellä sataa lunta.. tänään oli aika kylmä päivä, vain noin 28 astetta lämmintä..;) voitko kertoo mihin saan parhaiten kuvii nettii (fb ei toimi täs tilantees)
VastaaPoista@Jaana virttiksen mutsi:kiitti :D hauska et muutkin lukijat kommailee terkkuja tänne!
@äiti:meinaatko haita? tääl ei pitäs olla, ja mikä on myrkky suhu? hurisee oikein mukavasti.
Eli Kommentti oli: myrkky sulle/suhun, jos et ny ymmärtäny mitä tarkotin. Sielhä voi olla vaikkapa rauskuja, joiden piikin pisto on kuolettava. Millos vaihdatte paikkaa ja mihin?
VastaaPoistapicasa toimii munmielest hyvin kuvien lataamiseen, teet kai gmail tunnuksil jotai kansioita ja sillei pystyt rajaa niitten näkyvyyksii. googlaa jos ei löydy ihan picasa
VastaaPoistaKukkuu, mitä kuuluu? No ei o ainaskaa vähään aikaan kuulunu. JOSKO sais kuvii, varmaa muutki jo oottelee!!
VastaaPoista@äiti: voitko lakata kyselemästä kokoajan et millo mennään ja minne.. me halutaan nyt vaan olla ja nauttia siitä missä ollaan, eikä miettiä seuraavaa.. Toi on just sitä, kun ei osaa nauttia nykyhetkestä vaan aina miettii tulevaa, eikä muista elää. ;)
VastaaPoista@tina: mä tein picasaan tunnukset ja sit johonki tinypiciin mut kaikki on samanlail et kuvat ei vaan suostu lataa! tai menee iha jumalattoman kauan (2h kaks kuvaa)..picasaan viel mahtuu must iha sika vähä kuvii ellet maksa..
ja vielä äiti: ei meist kukaa ymmärtäny mikä on "myrkky suhun" :D ei nyt olla missää Crocodile dundeen kuvauksissa. Kaikkeen voi kuolla, voisin vaikka tippua tosta parvelta ja löydä pääni, ihan turhaa taas mietit tollasia.. ps tääl ei ole rauksujakaan :)
VastaaPoista